Askel askeleelta

Joskus tuntuu että hommat etenee etananlailla laahustaen ja hyvin hitaasti. Joskus taas hyvinkin nopeasti ja silloin kun ne etenisi, tulee lapset kipeäksi. Tai ainakin siltä tuntuu…

Olen takunnut applen applikaatio kaupan kanssa nyt jonkin aikaa, siellä kun on monen monta turvallisuus vahvistus systeemiä ja muutoinkin tuntunut hankalalta Googlen applikaatio kauppaan verrattuna.

Erittäin hyvä, että on turvallisuuteen satsattu, mutta eihän noissa meinaa pysyä enää edes perässä. Loppujen lopuksi kun tuen kanssa asioita läpi kävin, jotta miksei asiat onnistunut, niin olin itse mokannut. Olin laittanut yrityksen nimen väärään kohtaan ja tästä syystä asiat eivät luistaneet etiäppäin. Jo on tarkkaa tuumasin..

Nyt asia on kuitenkin korjattu, etiäppäin päästy ja hirvee hinku päästä tekemään. Tietysti lapset tulivat kipeiksi ja nyt jännätään tarttuuko tauti itseeni, kun kaksi räkäistä lasta kiehnää sylissä minkä kerkiää. Olen yrittänyt pestä käsiä ja käyttää käsidesiä jokaisen niiskuttelun jälkeen kun räkäpaperia joutunee neitien nenissä pyöritteleen. Mutta eipä tuo varmasti pidemmän päälle auta kun aivastellaan ja köhitään kohti.

Jännintä tässä sairastelussa on se, jotta lääkärillä kun pienimmän kanssa käytihin, eivät ottaneet korona-testiä. Ei kai korvatulehdus ja korkea kuume sitten lapsen kohdalla ole koronaoireisiin sopivia. Tiedä häntä sitten. Toki silloin ei vielä ollut muita kipeänä. Mut koronahan tästä vielä puuttuisi ja se, että olisimme kylämme ensimmäiset jotka tartunnan ovat saaneet. Heh.. No ei vaan, en kyl voi itsekään nähdä mitään mahdollisuutta korona-altistumiselle.

Kurjaa kuitenkin on sairastaa ja itseä harmittaa tottakai lasten puolesta, mutta myös firmani. Saan laitettua vain murto-osan ajastani firmaani, siis hyvin pienen määrän. Ja se kyllä harmittaa, tekemistä kun olisi niin paljon. Mutta eihän näille mitään voi.

Väsymys meinaa painaa, ajatus ei kulje totuttuun tapaan ja sohvalla istumisesta on puo kipiänä.

Olen myös väkertänyt tietosuoja-asioita tässä viime aikoina. Ei ollutkaan ihan niin helppo juttu kun oletin. Sain siihen onneksi apua eräältä toimistolta, muuten voisin uida syvällä kusilammikossa. Maksaahan tuollainen nyt hemmetisti, mutta kun se on pakollinen paha, niin tehtävä on.

Onneksi sentään oon saanut puhutuksi firmasta itselleni pidempi aikaisen kumppanin, jotta ovat sitten valmiita auttamaan jatkossakin ettei vain tähän hätään sekä vaikuttivat kiinnostuneilta applikaatiosta aidosti.

Muitakin pieniä sivubisneksiä tässä on viikon sisään ilmestynyt ja mahdollisesti ensi viikolla lisääkin. Voipi olla, jotta joskus mä olen kokoaikainen yrittäjä. Vähänkö olisi mahtava juttu.

Nyt taas seuraavaan kertaa. See you soon! – Janina –