Koulut on ohi, kesälaitumet avattu pienille koululaisille, joista on ainakin meidän kotosalla kuoriutunut melkoisia lomalaisia, laiskia sellaisia.. Mutta ehkä se on nyt ihan ok olla relax.
Firman asioita olen saanut hieman eteenpäin, suurimmaksi osaksi toki ajatuksia listannut paperille, mutta eteenpäin tuokin. Nyt on ainakin melko selkeätä mitä haluan applikaatiolta ja miten siihen pääsen. Koodarien kanssa on käyty neuvotteluita, joitakin toimintoja muovattu uuteen uskoon ja nyt vain odotan, että heillä on jotain näytettävää, koodirivien lisäksi..
Korona on hieman rauhoittunut, mutta olemme silti melkolailla pysytelleen kotona. Kuitenkin saimme järjestettyä nuoremman bonuspojan synttärit + kuopuksen kastetilaisuuden samassa pläjäyksessä, joten nyt tällaiset perheelliset pakolliset juhlat on juhlittu. Oli kyllä ihana nähdä suvun vanhimpiakin, hekin selkeästi nauttivat pienten näkemisestä. Piristi kyllä kaikkien mieltä tällainen yhteinen juhla!
Lapsilla on kovasti ollut kesäsuunnitelmia, mutta emme hirveästi ole uskaltaneet tehdä mitään perinteisiä juttuja. Mökille Pirkanmaalle menemme muutamaksi päiväksi tapaamaan minun äitiäni ja isomummua. Vielä meidän mökin kylässä ei ole koronaa ollut, niin kuin ei täällä Karijoellakaan. Pääasiassa vietämme kesän kotona, ulkoillen ja uiden lähellä olevalla järvellä. Myös terassin rakentaminen vaatii, että ollaan kesä kotona. Tarkoitus olisi kovasti rakentaa suuri terassi, nyt vaan meinaa hieman vaikuttaa siltä, jotta työt jäävät seuraavalle kesälle. Puutavaraa ei meinaa saada, koska niin moni muukin on alkanut ehostamaan pihaansa.
Mutta riittää meillä kotona tehtävää muutoinkin, talo täytyy maalata ja päätin tehdä myös leikkimökkiin remontin. Siitä tuli melko suloinen vaikka itse sanonkin. Talon maalausta täytyy nyt hieman tehdä osissa kun on niin kuuma. Maali meinaa kuivaa käsiin aivan tyysti.. Onneksi on koko kesä aikaa, koska korona pitää meidän kotona.
Uskon, että maaseudulla ihmiset ottavat koronan vakavemmin kuin kaupungeissa. Toki maskien käyttö yms, voi kohdata vastarintaa, mutta muutoin matkustelun ja kontaktien rajaaminen onnistuu meiltä paremmin kuin kaupunkieläjiltä. Meillä niskaan hengittää peltotyöt, jotka on tehtävä, niitä kun ei voi tehdä etänä kotisohvalta. Eli täällä ei ole varaa sairastua! Kaikki on tätä miettineet nyt kesän aikana, jotta miten syksyn sadonkorjuun käy ja siksi ovat hyvin hillitysti liikkuneet yms. Meillä myöskin kuljetaan omilla autoilla, koska julkisia ei ole, tämä varmasti sulkee pois paljon isoja altistumisia mitä esim. Helsingissä voi tulla helpostikin.
Vaikka korona on nyt meillä hieman rauhoittunut eikä kuolemiakaan ole niin paljoa, kuitenkin maailman tilannetta kun katsoo, on siellä jo toista aaltoa. Väittää kuka vaan, mitä vaan, niin kyllä se toinen aalto meillekin saapuu, kolmas ja neljäskin. Se vain, mitenkä me suhtaudumme tähän, kuinka jaksamme, mitä yksinäisyys tekee, paljonko firmoja koetellaan, mitä tekee Suomen valtion päättäjät… Toivon, että he tekevät järkeviä päätöksiä, todella toivon sitä!
Mutta monelle nuorelle sekä ikäihmiselle tämä on pahinta mahdollista, me perheelliset pärjätään, koska meillä on sentään jotain ihmiskontaktia, mutta ne jotka ovat täysin yksin neljän seinän sisällä, heille tämä on todella kova paikka. Nuoret pystyvät pitämään yhteyttä vielä puhelimitse videopuheluin, mutta vanhuksia mietin, he eivät uusimpia teknologioita käytä, joten he jäävät hyvin yksin ja heidän ajatukset varmasti synkkenevät mitä kauemmin tämä kestää.
Joten muistakaa kaikki niitä vanhuksia, käykää ikkunan takana, viekää heille päivän piristykseksi vaikka ifolor kuvakirja teidän arjesta, leipokaa kakku tai piirtäkää kortti. Kaikki piristää heidän arkeaan. Mekin olemme käyneet kuluneen vuoden aikana monta kertaa ikkunan takana heiluttelemassa, pääsiäisenä vietiin ulos virvonvarvon vitsoja ja suklaata, sekä kakkua. Ikkunan takana muoreen kyyneleet sai minutkin itkemään, kunpa olisin saanut halata häntä. Onneksi nyt on kesä ja korona hieman rauhoittunut niin olemme saaneet nähdä ja halatakin! Vielä tätä kirjoittaessakin tulee itku kun mietin noita menneitä kuukausia.
Mutta asioissa eteenpäin, kirjoitetaanpa nyt hieman jostain muustakin kuin koronasta vaikka se nyt onkin jatkuvasti mielessä. Olen tehnyt hahmotelmia firman logosta, haluan ehdottomasti tekstilogon yritykselleni. Löysin melko kivan fontin, jota varmaan tulen käyttämään.
Ja myöskin applikaation logoa olen piirrustellut. Tällä hetkellä siinä on kirja avoinna ja sen alla tekstilogo, ihan kivannäköinen, mutta sitä täytyy vielä muokata jotta saa lopullisen muotonsa. Joku siinä vielä tökkii, mutta kyllä se tuosta suttaantuu, uskon ainakin kun tarpeeksi raapustan. Olen myöskin miettinyt applikaatiolle nimeä, siitä taitaa tulla ihan vaan ”Oirepäiväkirja”. Miksi lähtisin hirveästi hienostelemaan, koska täytyyhän nimen olla kuvaava.
Applikaatioon tahdon myös jonkun ns. maskotin. Itselläni on papukaijoja niin tuntuu luonnolliselta ajatella, että maskotti olisi papukaija nimeltä Aatos. Kenties kakadu, vaikkei itsellä olekaan kyseistä lintua, mutta lajina kakadut ovat niin ilmeikkäitä jotta siitä voisi muokata monen moisia hauskoja ja aihetta keventäviä juttuja. Sekä minulla on ystävä, joka on todella taitava piirtäjä niin häneltä voisin ehkä kysyä nätisti apuja. Luotan hänen taitoihinsa täysin. Mutta tätä mun täytyy nyt vielä miettiä loppuun asti, jotta mitä ja millaisia kuvia tahtoisin hänen tekevän.
Aloitan nyt myös kesän lopulla yrittäjäkoulun ja kouluttaudun yrittäjäksi. En ole ihan varma mitä kaikkea koulu sisältää, mutta uskon, että siitä on varmasti itselleni suuri hyöty ja saa minut vielä miettimään asioita monelta eri kantilta. Sen verran tiedän, että siellä ainakin ruuvataan vielä liiketoimintasuunnitelmaa, joka tottakai hyödyksi vaikka itsellä se onkin jo todella pitkälle viety. Tätä odotan innolla ja haluan tavata muitakin yrittäjäksi ryhtyneitä/ryhtyviä, vaikkakin varmasti videoluennon kautta.
Mutta tällä hetkellä minulla ei varmastikaan ole tämän enempää kerrottavaa, seuraavaan kertaan ja ihanaa kesän jatkoa! Muistakaa turvavälit!
– Janina –
Apuna yrityksesi arkeen 