Kasvu yrittäjäksi pienen vauvan kanssa

Niin hän syntyi, 3.12.2019, pieni tytöntyllerö ihastuttamaan meidän elämäämme. Hänellä oli kovin kiire tähän maailmaan, syntyi huimassa 11 minuutissa. Onneksi olin jo sairaalalla, muuten olisin varmasti synnyttänyt eteiseen. ”Ehkä tämä ennustaisi kiireistä vuotta 2020”, uumoilin vielä sairaalassa ollessani.

Totista totta nuo ajatukset, arki lähti rullaamaan melko hyvin. Ajatukset olivat tulevassa, mutta sitten se jysähti… Korona, tuo viheliäs tauti, joka alkoi vallata maailmaa kovaa vauhtia. Mietin tuolloin, että nyt ei hyvä laula ja tulemme elämään vaikeita aikoja. Ja nyt on kaikista vaikein aika aloittaa yrittäjänä, talous tulee meneen kuralle, kukaan ei uskalla tehdä siirtoja mihinkään suuntaan, ihmisiä irtisanotaan ja lomautetaan. Kaikista eniten olin kuitenkin huolissani sairaanhoidon kestokyvystä.

Tämän mennessä olen työskennellyt yrityksessä jossa valmistetaan kertakäyttöisiä kuitukangastuotteita sairaalakäyttöön. Vaikka olin mammalomalla, mieleni oli töissä. Tiesin, ettei kestä pitkään kun kaikki myyvät ei oota. Kysyin tarvitaanko minua töissä takaisin, ei sillä hetkellä ollut tarvetta ja käskettiin nauttia vauva-arjesta. Kuitenkin ensimmäisen Suomessa löydetyn korona positiivisen jälkeen työpuhelimeni alkoi soimaan aamu 7 iltaan asti. Oli täysin järjetöntä kuinka Suomessa iski hätä, kaikki kyselivät toimitusvalmiuksiamme, hintojamme, toimitusaikaa, kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kukaan ei kuitenkaan ollut vielä halukas ostamaan mitään, yritin sanoa, että nyt on syytä hankkia varastot täyteen, mutta ihmiset odottivat. Mielenkiinnolla jäin miettimään mitä he odottivat, olihan meillä jo esimerkkejä ulkomailta mitä tulisi käymään. Yritin pitää mielen valoisena ja luottaa päätöksiin mitä yritykset sekä valtio tekisi. ”Pää kylmänä”, ajattelin.

Mietteitä koronan keskellä…

  • Yritin pitää mieleni positiivisena, onhan oma yritykseni perustunut alunperin applikaation kehitykseen, myyntiin ja siihen, että sillä saadaan arjen apua monille jo sairaille.
  • Minä olin jokatapauksessa kotona pienen neidin kanssa ja oli helppo olla ilman ihmiskontakteja.
  • Ehkä maailma tulisi pyörimään videoneuvotteluiden kautta, bisnes muuttuisi ja toimintatavatkin sitä myöden. Saa nähdä mitä tuleman pitää…

Olin kuitenkin päättäväisenä päättänyt, että applikaation teen, tavalla tai toisella, joten marssin pankkiin ja otin yrityslainan. Finnvera takasi sen ja olin tyytyväinen. Nyt alkaa tohina, mietin… Tästä tämä alkaa, yhteistyökumppani on löytynyt, rahoitusta on ja vauva-arkena aikaakin… ehkä…

Marssijärjestys oli selvä…

  • Applikaatiota aletaan koodaamaan
  • Minä käyn yrittäjäkoulun ja hoidan perhettä
  • Teen liiketoimintasuunnitelman päivityksiä ja markkinointisuunnitelman
  • Etsin testiryhmän ja ennen kesää meillä on toimiva applikaatio..

Näillä eteenpäin sanoi mummo lumessa, vaikkei meillä sitä lunta nyt niin kovasti olekaan ollut. Ehkä tämä tästä ja kaikki asiat suttaantuu jollain tavoin..

Seuraavaan kertaan
– Janina –

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: